Hendrick on Julius nuoremman isois\u00e4. H\u00e4n syntyi vuonna 1800. H\u00e4n kirjoittaa muistelmiaan juuri ennen kuolemaansa vuonna 1877.<\/p>\n
– – –<\/p>\n
Min\u00e4 synnyin vuonna 1800 Joenmutkan kartanossa. Silloin Suomi oli viel\u00e4 osa Ruotsia. Olin \u00a0kahdeksan vuotta vanha, kun Ven\u00e4j\u00e4 julisti sodan Ruotsia vastaan. Minun vanhempani olivat h\u00e4mm\u00e4styneit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 teki t\u00e4m\u00e4n, mutta he olivat viel\u00e4 h\u00e4mm\u00e4styneempi\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 Viapori antantui ja Ven\u00e4j\u00e4 voitti sodan. Kaikki luulivat, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 h\u00e4vi\u00e4isi sodan. Sodan j\u00e4lkeen Porvoossa alkoivat valtiop\u00e4iv\u00e4t. Ven\u00e4j\u00e4n keisari matkusti sinne avaamaan valtiop\u00e4iv\u00e4t. Minun is\u00e4ni matkusti Porvooseen, koska h\u00e4n halusi n\u00e4hd\u00e4 keisarin.<\/p>\n
Minun perheeni oli rikas perhe, joka oli asunut Joenmutkan kartanossa jo sata vuotta. Minulla oli sisko ja veli, jotka olivat nuorempia kuin min\u00e4. Siskoni oli seitsem\u00e4n vuotta nuorempi ja veljeni yksitoista vuotta nuorempi.<\/p>\n
Aloitin koulunk\u00e4ynnin kotona kotiopettajan johdolla. T\u00e4ytin 12 vuotta vuonna 1812. T\u00e4n\u00e4 aikana oli vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 hyvi\u00e4 kotiopettajia ja vanhempani olivat suunnitelleet minun l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4ni Turkuun opiskelemaan, koska siell\u00e4 oli hyvi\u00e4 opettajia. Samana vuonna Suomen p\u00e4\u00e4kaupunki muuttui kuitenkin Turusta Helsingiksi ja monet hyv\u00e4t opettajat muuttivat asumaan Helsinkiin. Vanhempani p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t l\u00e4hett\u00e4\u00e4 minut asumaan sukulaisperheeseen Helsinkiin, koska nyt siell\u00e4 oli hyvi\u00e4 opettajia minulle. Helsingiss\u00e4 oli paljon enemm\u00e4n ihmisi\u00e4 ja melua kuin Joenmutkan kyl\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Aikuiseksi tultuani vanhempani halusivat minun muuttavan Turkuun opiskelemaan yliopistoon. Min\u00e4 en kuitenkaan halunnut menn\u00e4 yliopistoon, vaan j\u00e4in asumaan Helsinkiin, sill\u00e4 sain t\u00f6it\u00e4 arkkitehti Carl Ludvig Engelin toimistossa. Olin siell\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 kolme vuotta. Huomasin kuitenkin, ett\u00e4 yliopisto-opinnot voisivat olla avuksi, joten p\u00e4\u00e4tin muuttaa sittenkin Turkuun vuonna 1821. Pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen muuttoani Helsinki paloi. P\u00e4\u00e4sin kuitenkin tulta pakoon ja omaisuutenikin pelastui, koska se oli jo matkalla Turkuun.<\/p>\n
Opiskelin Turun yliopistossa biologiaa, koska vanhempani halusivat minun ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4n maataloutta. Tutkintoni j\u00e4lkeen muutin Saksaan Heidelbergin yliopistoon, jossa v\u00e4ittelin tohtoriksi biologiasta. Palasin Heidelbergista Turkuun opettamaan biologiaa Turun yliopistoon vuonna 1827.<\/p>\n
Turku kuitenkin paloi samana vuonna ja yliopisto siirrettiin Helsinkiin. Opetin Helsingiss\u00e4 biologiaa vuoden. Menin t\u00e4n\u00e4 aikana naimisiin Matildan kanssa. Muutimme vuonna 1829 Helsingist\u00e4 Joenmutkan kartanoon asumaan. Saimme Matildan kanssa kaksi poikaa, Juliuksen ja Arthurin.<\/p>\n
Vuonna 1831 siskoni Margareetta muutti Amerikkaan miehens\u00e4 Andreaksen kanssa. Niin\u00e4 aikoina monet muuttivat Amerikkaan. Margareetta ja Andreas muuttivat Amerikkaan, koska siell\u00e4 oli parempaa ty\u00f6t\u00e4 l\u00e4\u00e4k\u00e4reille kuin Suomessa. Andreas oli l\u00e4\u00e4k\u00e4ri. Sanoin heille hyv\u00e4stit satamassa, kun he olivat nousemassa laivaan. Se oli viimeinen kerta, kun n\u00e4in siskoni ja h\u00e4nen miehens\u00e4. He asuvat yh\u00e4 Yhdysvalloissa New Hampshiress\u00e4. Kirjoitamme toisillemme pari kertaa vuodessa.<\/p>\n
1840-luvulla alkoi Suomessa kehitty\u00e4 teollisuutta. Olin t\u00e4st\u00e4 kehityksest\u00e4 kiinnostunut. L\u00e4hdimme kerran kes\u00e4ll\u00e4 Matilda, Juliuksen ja Arthurin kanssa matkalle Tampereelle Finlaysonin tehdasta katsomaan. N\u00e4imme siell\u00e4 lapsia ja naisiakin t\u00f6iss\u00e4. Julius ja Arthur eiv\u00e4t olleet tehdasty\u00f6st\u00e4 kiinnostuneita. Tehdasalue oli suuri ja tehdassaleissa oli paljon kova\u00e4\u00e4nisi\u00e4 koneita.<\/p>\n
1840-luku oli muutenkin hienoa aikaa, koska samalla kun Suomen itsen\u00e4istyminen Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 jatkui, niin suomalaisuutta alettiin arvostaa uudella tavalla. Satuin olemaan Helsingiss\u00e4 13. toukokuuta 1848 \u00a0poikani Juliuksen luona k\u00e4ym\u00e4ss\u00e4. Osallistuimme yhdess\u00e4 Floran p\u00e4iv\u00e4n juhliin. Juhlissa esitettiin runoilija Johan Ludvig Runebergin sanoittama uusi laulu. Laulu oli nimelt\u00e4\u00e4n Maamme-laulu. Rakastimme kaikki t\u00e4t\u00e4 laulua ja olen opettanut sen kaikille lapsenlapsillenikin.<\/p>\n
Muistan oikein hyvin vuoden 1854, koska silloin k\u00e4ytiin Oolannin sota. Suomi joutui osana Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 sotaan Englantia ja Ranskaa vasten. Ven\u00e4j\u00e4 oli valloittanut maata, joka kuului Turkille ja Englanti ja Ranska olivat Turkin puolella. Sodassa Ahvenanmaa, Raahe, Oulu ja Viapori tuhottiin. Sota ei vaikuttanut meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4mme Joenmutkassa, mutta monet ihmiset joutuivat pakenemaan sodan alta.<\/p>\n
1860-luvulla Suomessa alettiin rakentaa junarataa. Minua junalla matkustaminen ei pelottanut. Veturi on kuin nopea rautainen hevonen. Poikani Juliuksen vaimo Julia matkusti junalla lastensa kanssa eik\u00e4 ollut varma junan turvallisuudesta. Minun mielest\u00e4ni junat ovat turvallisia.<\/p>\n
El\u00e4m\u00e4ni pahin vuosi oli vuosi 1868, jolloin Suomessa oli suuri n\u00e4l\u00e4nh\u00e4t\u00e4. Meill\u00e4 oli paljon maata ja, vaikka menetimme satoa hallalle, niin meill\u00e4 oli kartanossa tarpeeksi ruokaa. Paljon ihmisi\u00e4 kuitenkin kuoli. Monet ihmiset tulivat ovellemme kerj\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n ruokaa. Annoimme alussa jokaiselle ruokaa, mutta talven lopussa meid\u00e4nkin ruokavarastomme alkoi olla tyhj\u00e4 emmek\u00e4 voineet antaa kaikille paljoa ruokaa.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4 viimeisen\u00e4 vuosikymmenen\u00e4 Suomi on jatkanut hienoa kehityst\u00e4. Teollistuminen on jatkunut ja Suomi on rikastunut. Min\u00e4 alan jo olla vanha ja sairas. Tied\u00e4n kuolevani kohta. Minulla on ollut hyv\u00e4 el\u00e4m\u00e4. Toivon suomalaisuusatteen jatkavan kehityst\u00e4\u00e4n ja toivon perheeni voivan hyvin sek\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Joenmutkassa ett\u00e4 Amerikassa.<\/p>\n
\u00a0<\/strong><\/p>\n L\u00e4hteet<\/em><\/p>\n H\u00e4kli, J. Tiede. Itsest\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti suomalaisia vasta sata vuotta.\u00a0https:\/\/www.tiede.fi\/artikkeli\/jutut\/artikkelit\/itsestaan_selvasti_suomalaisia_vasta_sata_vuotta<\/a>. Luettu 20.12.2017<\/p>\n Kaakinen, J., Kuisma, J. & Manninen, K., 2008. Suomen lasten historia. Keuruu: Otava.<\/p>\n Kuparinen, E. Edu.fi.\u00a0http:\/\/www.edu.fi\/lukiokoulutus\/historia_ja_yhteiskuntaoppi\/historian_kurssit\/kansainvaliset_suhteet_hi3\/siirtolaisuus\/suuren_siirtolaisuuden_kolme_muuttoaaltoa<\/a>. Luettu 20.12.2017<\/p>\n List of universities in Germany. Wikipedia.\u00a0https:\/\/en.wikipedia.org\/wiki\/List_of_universities_in_Germany<\/a>. Luettu 20.12.2017.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Hendrick on Julius nuoremman isois\u00e4. H\u00e4n syntyi vuonna 1800. H\u00e4n kirjoittaa muistelmiaan juuri ennen kuolemaansa vuonna 1877. – – – Min\u00e4 synnyin vuonna 1800 Joenmutkan kartanossa. Silloin Suomi oli viel\u00e4 osa Ruotsia. Olin \u00a0kahdeksan vuotta vanha, kun Ven\u00e4j\u00e4 julisti sodan… Continue Reading →<\/a><\/p>\n","protected":false},"author":2,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_jetpack_memberships_contains_paid_content":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[],"class_list":["post-1358","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-uncategorized"],"jetpack_featured_media_url":"","jetpack_sharing_enabled":true,"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/ideasareimmortal.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1358"}],"collection":[{"href":"https:\/\/ideasareimmortal.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/ideasareimmortal.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ideasareimmortal.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/ideasareimmortal.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1358"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/ideasareimmortal.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1358\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/ideasareimmortal.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1358"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/ideasareimmortal.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1358"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/ideasareimmortal.com\/index.php\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1358"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}